Suomen Lehdistö kertoi marraskuussa 2025, että Hämeen Sanomat ja Aamulehti olivat sulkeneet lehtien Facebook-keskustelut epäasiallisen kommenttivyöryn takia. Isoja määriä kommentteja oli tullut etenkin valtakunnan ja ulkomaan politiikkaa käsitteleviin Facebook-jakoihin. Hämeen Sanomissa epäiltiin, etteivät kaikki kommentoijat olleet aitoja ihmisiä. Monen kommentoijan profiilissa oli nimen sijaan numerokoodi, seuraajia niillä ei juuri ollut, ja profiilikuvat näyttivät tekaistuilta. Hämeen Sanomien päätoimittaja kertoi näkökulmatekstissään, että Facebookiin vyöryneet trollit pyrkivät provosoimaan ihmisiä ja levittämään väärää tietoa. [1]
Lehdissä ei julkisten tietojen perusteella ollut tehty perusteellista selvitystä siitä, mistä kommentit tulivat ja liittyikö niihin epäaitoa käyttäytymistä. Muualta Euroopasta tiedetään, että Venäjä on hyödyntänyt journalistisen median kommenttipalstoja oman propagandansa levittämiseen. [2]
Suomi ei ole pysyvästi suojassa
Suomi on pitänyt 2020-luvun geopoliittisessa myllerryksessä pintansa ulkomaiselta informaatiovaikuttamiselta. Vaikka olemme Venäjän hybridivaikuttamisen kohteena, propagandan vaikutukset ovat jääneet rajallisiksi. Suomea on suojannut korkea yhteiskunnallinen luottamus, medialukutaito ja vaikea kieli. Venäjän toimintaa Suomessa ovat vaikeuttaneet myös maan tiedustelu-upseerien karkotukset diplomaattisista edustustoista.
Tilanteeseen ei kuitenkaan kannata mediataloissa tuudittautua. Vuoden 2025 vaaleissa Venäjä kohdisti muihin EU-maihin mittavia vaikuttamisoperaatioita, joiden tavoitteena on syventää olemassa olevia yhteiskunnallisia jakolinjoja, häiritä vaaleja ja murentaa tukea Ukrainalle.
Saksan liittopäivävaalien alla Venäjän sotilastiedusteluun GRU:hun kytketty Storm-1516-operaatio loi sata saksankielistä valeuutissivustoa. Tšekissä TikTok poisti 178 000 ulkomaiseen vaalivaikuttamiseen liitettyä epäaitoa tiliä. Romaniassa ja Moldovassa keskustelupalstat täyttyivät tekoälyllä ohjatuista boteista, jotka johdattelivat äänestäjiä EU:ta ja Natoa vastustavien Venäjä-mielisten puolueiden taakse.
Tällaisia toimia kutsutaan Euroopan ulkosuhdehallinnon EEAS:n vakiinnuttaman määritelmän mukaisesti ulkomaiseksi informaatiovaikuttamiseksi ja häirinnäksi (FIMI, Foreign Information Manipulation and Interference). Nyt julkaistu Mediapoolin tilaama kartoitus Venäjän ja Kiinan mediaan kohdistamasta vaikuttamisesta kokoaa yhteen Suomen ja naapurimaiden tilanteen. Se sisältää myös havainnollisen kaavion informaatiovaikuttamisen tunnistamiseksi sekä suosituksia media-alan yhteistyön tiivistämisestä vaikuttamisen torjumiseksi erityisesti kriisi- ja poikkeusolojen näkökulmasta.
On tärkeää, että journalistinen media osallistuu ulkomaisen informaatiovaikuttamisen ja häirinnän tunnistamiseen, seuraamiseen ja tutkimiseen. Paljastamalla, mistä informaatiovaikuttaminen kumpuaa ja millaisia verkostoja ja tavoitteita sen taustalla on, tiedotusvälineet voivat vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Samalla ne parantavat yleisöjensä medialukutaitoa ja ymmärrystä informaatiovaikuttamisen kentästä.
Facebook-kommentoinnin mahdollinen epäaitous on yksi esimerkki toiminnasta, jota riittävästi resursoitu ja koulutettu toimitus voisi tutkia ja selvittää. Jos taustalta paljastuisi masinoitua informaatiovaikuttamista ja häirintää, myös lukijoille voitaisiin avata sen tarkoitusperiä ja taktiikoita.
Uusia tekijöitä: Kiina, tekoäly ja Yhdysvallat
Venäjän vaikuttamista on Suomessa seurattu kohtalaisen paljon. Vähemmälle huomiolle on jäänyt Kiina, jonka hybridivaikuttaminen on viime vuosina voimistunut. [3]
Kiinan ensisijaiset vaikuttamisen kohteet ovat Taiwan, kiinalainen diaspora ja Yhdysvallat. Silti myös Suomessa ja naapurimaissa on havaittu muun muassa peiteltyjä, Kiinaan tai kiinalaisiin toimijoihin jäljitettyjä vaikuttamisoperaatioita verkossa. Kiinalaiseen PR-yritykseen jäljitetyn Paperwall-uutissivuverkoston on raportoitu julkaisevan konekäännettyä propagandaa toistelevia uutisia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. [4]
Ruotsissa Kiinan edellinen suurlähettiläs otti toistuvasti yhteyttä toimituksiin ja kritisoi jopa yksittäisiä toimittajia näiden Kiina-uutisoinnista. [5] Muualla maailmassa Kiinan Spamouflage-operaatioon kuuluvien tekaistujen sosiaalisen median tilien on raportoitu kannustaneen yhdysvaltalaisia mielenosoituksiin, levittäneen tekoälyllä tehtyä disinformaatiota ja jopa tekoälyllä luotua seksuaalista kuvamateriaalia Kiinan kommunistisen puolueen kriitikoista. [6]
Yhdysvallat on vuonna 2025 romuttanut useita mekanismeja ja sulkenut hallinnon yksiköitä, joiden tarkoituksena on ollut rajoittaa ulkomaisen ja kotimaisen disinformaation leviämistä. Samalla yhdysvaltalaiset sosiaalisen median alustat ovat vähentäneet faktantarkistusta ja moderointia. Yhdysvalloissa tehdyt päätökset voivat lisätä Venäjän ja Kiinan mahdollisuuksia vihamieliselle informaatiovaikuttamiselle ja häirinnälle myös Euroopassa.
Laajojen tekoälykielimallien kehitys on samalla heikentänyt olennaisesti sitä suojakilpeä, jonka pieni ja vaikea kieli tarjosi Suomelle ulkomaiselta vaikuttamiselta. Nyt kuka tahansa voi luoda uskottavalla suomen kielellä tekstiä ja tekoälyvideoita mistä tahansa aiheista. Kuten muualla Euroopassa on nähty, tekoäly on laajentanut informaatiovaikuttamisen ja häirinnän keinovalikoimaa ja monikertaistanut sen mittakaavan.
Kun entistä suurempi osa varsinkin nuorista yleisöistä hakee uutisensa lyhytvideopalveluista ja muualta somesta, tilanne edellyttää toimituksilta huomiota ja uudenlaisia valmiuksia. Alla on listattuna kolme vinkkiä, joiden avulla toimitukset voivat varautua ulkomaiseen informaatiovaikuttamiseen ja häirintään entistä paremmin.
- Toimittajien OSINT-taitojen kehittäminen. OSINT tarkoittaa avointen lähteiden tiedustelua (engl. open source intelligence). OSINT-työkalut ja -tekniikat ovat tehokkaita apuvälineitä tutkiville toimittajille esimerkiksi sosiaalisen median sisältöjen analysoimiseen ja ulkomaisen informaatiovaikuttamisen ja häirinnän tunnistamiseen. OSINT-työkaluja ja -taitoja on monenlaisia. Niihin kuuluvat esimerkiksi käänteisen kuvahaun käyttö kuvien ja videoiden aitouden verifioinnissa, kyvykkyys tutkia verkkosivujen taustatietoja sekä taito analysoida sosiaalisen median profiileita, satelliittikuvia ja erilaisia karttoja.
- Verkossa leviävien väitteiden järjestelmällinen seuraaminen. Informaatiovaikuttamisen torjuminen alkaa siitä, että verkossa leviäviä väitteitä, narratiiveja ja toimintaa seurataan. Sitä on syytä tehdä myös rauhan aikana. Seuranta on edellytys sille, että vaikuttaminen havaitaan ja tunnistetaan ajoissa. Silloin myös huomataan, kun verkossa tapahtuu jotakin poikkeavaa. Esimerkiksi Ukrainassa havaittiin ennen Venäjän täysmittaista hyökkäystä, että Venäjältä tulevien viestien sävy ja narratiivit muuttuivat aiempaa aggressiivisemmiksi. [7]
- Osaamisen jakaminen toimitusten välillä. Kotimainen media luonnollisesti kilpailee keskenään lukijoista ja mainosrahoista. Ulkomaiseen informaatiovaikuttamiseen ja häirintään vastaaminen on kuitenkin yhteinen haaste, jossa yhteistyöstä voi olla hyötyä. Yksi esimerkki toimitusten välisestä yhteistyöstä informaatiovaikuttamiseen vastaamiseksi löytyy Norjasta, jossa on jo vuosia toiminut mediatalojen yhteisesti rahoittama faktantarkistusorganisaatio Faktisk. Ukrainan sodan alettua Faktisk perusti Verifiserbar-nimisen palvelun, joka OSINT-tekniikoita hyödyntämällä analysoi etenkin sotiin liittyvien kuvien ja videoiden aitoutta sekä edistää journalistien OSINT-osaamista Norjassa. Verifiserbar tukee toimituksia, jotta ne eivät päätyisi julkaisemaan disinformaatiota tai propagandaa. Sen tekemät verifioinnit ovat mediatalojen käytössä STT:n tapaan yhteisen mediapankin kautta.
Kirjoittajat
Pipsa Havula
Pipsa Havula on faktantarkistukseen ja informaatiovaikuttamiseen erikoistunut freelance-toimittaja ja kouluttaja. Havula on työskennellyt palkkasuhteisena ja/tai kirjoittanut freelancerina muun muassa Ilta-Sanomille, Suomen Kuvalehdelle, Suomen Lehdistölle, Apu-lehdelle ja Faktabaarille.
Joonas Pörsti
Joonas Pörsti on Faktabaarin vastaava toimittaja, joka on erikoistunut ulkomaiseen informaatiovaikuttamiseen ja kansainväliseen politiikkaan. Hänen tietokirjansa Propagandan lumo – Sata vuotta mielten hallintaa palkittiin Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla vuonna 2018.
Lähteet:
[1] Virranta Riikka, “Hämeen Sanomat ja Aamulehti sulkivat Facebook-keskustelunsa kommenttivyöryjen vuoksi – Olivatko keskustelijat aitoja ihmisiä?”, Suomen Lehdistö, 13.11.2025
[2] Cardiff University, “How a Kremlin-Linked Influence Operation is Systematically Manipulating Western Media to Construct and Communicate Disinformation”, 6.9.2021
[3] Petteri Jouko, Marko Palokangas (toim.), "Hybridisodankäynti: laaja-alaista vaikuttamista moninaisilla sodankäyntimenetelmillä", Maanpuolustuskorkeakoulu, 2024
[4] Alberto Fittarelli, “PAPERWALL Chinese Websites Posing as Local News Outlets Target Global Audiences with Pro-Beijing Content”, Citizen Lab, 7.2.2024
[5] International Federation of Journalists, “Sweden: Chinese embassy threatens Swedish journalist”, 15.4.2021
[6] Mandiant, "Pro-PRC DRAGONBRIDGE Influence Campaign Targets Rare Earths Mining Companies in Attempt to Thwart Rivalry to PRC Market Dominance", 28.6.2022 ; Government of Canada, “Rapid Response Mechanism Canada detects second ‘Spamouflage’ campaign targeting Canada-based Chinese-language commentators and their families”, 6.3.2025
[7] Jakub Kalenský, Roman Osadchuk, "Hybrid CoE Research Report 11: How Ukraine fights Russian disinformation: Beehive vs mammoth", Tammikuu 2024