Median kyky palvella yleisöä sähkökatkossa ratkaistaan ennen kuin valot sammuvat. Sähkökatko ei katkaise vain valoja vaan koko tiedonvälityksen ketjun: toimituksen, julkaisujärjestelmän, siirtoverkon, jakelun ja yleisön päätelaitteen.
Kuvittele, että Suomen sähköjärjestelmä romahtaisi kylmänä talvipäivänä, ja koko maa jäisi ilman sähköä. Mitä tekisi media-ala? Tähän kysymykseen haettiin vastausta Mediapoolin sähkökatkoharjoitusprojektissa, jonka toteutti Jatkuvuuskonsultointi oy.
Kun yleisön laitteet pimenevät
Laaja sähkökatko vaikuttaa nopeasti paljon muuhunkin kuin sähkönsaantiin: kulunvalvontaan, liikkumiseen, maksamiseen, tankkaamiseen ja sähköautojen lataamiseen. Myös julkinen liikenne takkuaa ja kiinteistöt – myös kodit – alkavat kylmetä. Sähkökatko voi vaikuttaa myös tunnistautumiseen ja pilvipalveluihin. Samalla yleisön tiedontarve kasvaa juuri silloin, kun tiedon välittäminen muuttuu tunti tunnilta vaikeammaksi.
Kun sähköt katkeavat, televisiokin pimenee. Iberian niemimaan laajan sähkökatkon aikana vuonna 2025 tv-lähetykset toimivat koko ajan, mutta ihmiset eivät pystyneet seuraamaan niitä. Myös puhelimista ja kannettavista tietokoneista loppuivat akut. Koska radio oli ainoa toimiva tietolähde, Espanjassa patteriradiot loppuivat nopeasti kaupoista. Autoradiot toimivat niin kauan, kun autoissa riitti virtaa. Radioita pystyttiin käyttämään koko häiriön ajan.
Esimerkki osoittaa, että mediatalon varautumisessa ei riitä pelkästään oman toimituksen tai lähetyksen toimintakyvyn turvaaminen. Olennaista on hahmottaa koko ketju aina sisällön tuottamisesta siihen asti, millä välineellä yleisö pystyy tiedon vastaanottamaan.
Sähkökatkoharjoitustyöpaja
yhteydessä pelaten kuvitteellisen mediayrityksen kriisitiiminä. Harjoituksen esikuvana oli Espanjan ja Portugalin sähkökatko 28.4.2025, jolloin Iberian niemimaan sähköjärjestelmä romahti sekunneissa. Sähköjen palauttaminen kesti Portugalissa noin 12 tuntia ja Espanjassa noin 16 tuntia. Euroopan siirtoverkonhaltijoiden järjestön ENTSO-E:n asiantuntijapaneeli pitää katkoa Euroopan sähköverkon vakavimpana tapahtumana yli kahteenkymmeneen vuoteen.
Harjoituksessa haettiin vastausta siihen, miten tiedonvälitys toimisi Suomessa laajan sähkökatkon aikana. Harjoitusta varten luodussa skenaariossa Suomen sähköjärjestelmä romahti kylmänä talvipäivänä. Romahdus eteni minuuteissa, ja koko maa jäi lopulta ilman sähköä. Päätökset oli tehtävä epävarmuudessa, kuten todellisessakin häiriössä.
Pääpaino oli monikanavaisessa tiedonvälityksessä. Sen rinnalla tarkasteltiin varavoimaa, johtamista, henkilöstöä ja sisäistä viestintää.
Kolme ryhmää, kolme vaihetta, 48 tuntia
Kolme ryhmää toimi kuvitteellisen Mediatalo M:n johtona. Sillä oli verkkopalvelu, uutissovellus, valtakunnallinen radiokanava, televisiouutiset ja sanomalehti. Päätoimipisteessä oli varavoimakone, mutta aluetoimituksessa ja painotalossa ei.
Mediatalo M:llä ei ollut valmiussuunnitelmaa, kriisiviestintäohjetta eikä kriisiorganisaatiota. Ryhmät järjestäytyivät itse ja loivat toimintatavat tyhjästä. Häiriö eteni kolmessa vaiheessa:
- Katko alkaa (0–2 tuntia). Ryhmä päätti, mitkä kanavat pidetään käynnissä.
- Hiipuminen (2–12 tuntia). Ryhmä päätti, miten oma henkilöstö ja yleisö tavoitetaan, kun verkot hiipuvat.
- Pitkittyminen ja sähköpula (12–48 tuntia). Sähköt palasivat vaiheittain, mutta sähköpula toi kiertävät katkot. Ryhmä päätti, mistä toiminnoista luovutaan.
Tapahtumat annettiin kahtena syöterypäänä vaihetta kohti, jotta ryhmät ehtivät muodostaa tilannekuvan. Syötteissä oli sekä toimituksellisia että teknisiä tapahtumia. Varavoiman polttoaine hupeni. Operaattorin kuituyhteydet katkesivat, kun laitetilan akut loppuivat ja liikkeelle lähti Mediatalo M:n nimissä väärennetty uutinen. Ryhmät kirjasivat päätökset perusteluineen ja harjoituksen purussa päätöksiä verrattiin vaihe vaiheelta.
Havainnot harjoituksesta
Päätös tehdään ilman tietoa katkon kestosta. Ensimmäiset päätökset syntyivät tietämättä, kestääkö katko tunnin vai viikon. Oletus kestosta ohjaa kaikkia myöhempiä ratkaisuja: polttoaineen käyttöä, työvuoroja ja kanavien valintaa.
Kanavat hiipuvat eri tahtiin. Mediatalon oma tekniikka voi toimia, vaikka yleisö ei enää tavoita kanavaa. Kun matkaviestinverkko heikkenee ja puhelinten akut tyhjenevät, verkkopalvelu menettää yleisönsä. Paristoradio toimii, jos lähetin saa sähköä. Yleisö on ohjattava seuraavalle kanavalle ennen kuin edellinen hiipuu.
Johtaminen ei synny itsestään. Ilman valmista suunnitelmaa aikaa kuluu siihen, että sovitaan, kuka johtaa ja kuka päättää. Pitkässä häiriössä johtamisen on jatkuttava vuoronvaihdon yli.
Henkilöstö on kriittinen resurssi. Laite toimii varavoimalla, mutta ihminen tarvitsee kulkuyhteyden ja tiedon perheestään. Työnantajan on tiedettävä, missä työntekijät ovat ja keitä voidaan kutsua töihin. Aluetoimitus ilman sähköä ja yhteyksiä jää helposti huomiotta.
Sähköjen paluu ei aina päätä häiriötä. Harjoituksessa kiertävät katkot kestävät noin kaksi tuntia kerrallaan. Järjestelmiä ajetaan alas ja käynnistetään toistuvasti. Julkaisujono on tarkistettava, jotta vanhentunut tieto ei lähde yleisölle.
Miksi media-alan kannattaa harjoitella
Harjoitus on turvallinen paikka tehdä päätöksiä, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta. Todellisessa häiriössä virheellä on hinta. Harjoituksessa virhe tuottaa havainnon, jonka voi korjata ennen kuin tilanne tulee oikeasti vastaan.
Kun eri tehtävien edustajat istuvat saman pöydän ääressä, tulevat eri osa-alueiden (kuten tekniset ratkaisut ja toimituksellinen sisältö) riippuvuudet tulevat näkyviin.
Yksi harjoitus ei tee organisaatiosta valmista. Seuraava askel on testata omat suunnitelmat omassa talossa ja harjoitella säännöllisesti. Sähkökatkoharjoituksen havainnot koottiin media-alan sähköhäiriöpelikirjaan jota voi hyödyntää oman organisaation varautumisessa ja jonka voi ladata tästä:
Harjoittelu tukee tiedon huoltovarmuutta, joka on yksi Huoltovarmuuskeskuksen strategian painopisteistä.
Teksti: Kari Keinänen, Jatkuvuuskonsultointi oy. Yritys toteutti Huoltovarmuuskeskuksen rahoittaman sähkökatkoharjoitusprojektin yhteistyössä Mediapoolin kanssa.
